Miun hyvinvointi

 Tämä luku käsittelee tehtävän kohtaa 10, joka käsittelee lähihoitajan työhyvinvointia. Kirjoitin itse Superin sivujen pohjalta, koska siellä mielestäni löytyi kaikki tärkeät pointit. Sekä myös Tehy-lehden artikkelia "Työnohjaus auttaa ymmärtämään työtä". Työn tulisi olla meille turvallista, terveellistä ja mielekästä, ja sitä tekevät hyvinvoivat ja ammattitaitoiset  työntekijät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvoinnin tarkotuksena on pitää meidät terveinä ja työkykyisinä eläkeikään saakka. Mieleen tietysti juolahtaa kysymys, onko se näin? Työmme riskitekijöitä ja rasitteita ovat vuorotyö ja ylipitkät työajat, ristiriitakokemukset esimiesten ja alaisten välillä, ristiriitakokemukset työntekijöiden välillä, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus, sekä väkivalta ja sen uhka. Kukaan miestä ei haluaisi työskennellä paikassa missä nämä kaikki ovat nurin. Onko paikkaa olemassa missä nämä kaikki olisivat hyvin? Epäilen, että ei ainakaan hoitoalalla. Siksi tarvitsemme jokai...

 Tämä luku käsittelee tehtävän kohtaa 9, jossa käsittelemme asiakaskuntamme riippvuuksia esim. päihdeongelmia. Yleisimpiä riipuvuuksia on nykyaikana: - Alkoholiriippuvuus - Huumaus- ja lääkeaineriippuvuus - Nuuska- ja tupakkariippuvuus - Peliriippuvuus - Netti- ja someriippuvuus - Shoppailuriippuvuus - Läheisriippuvuus Kaikki eivät ehkä koske asiakaskuntaamme näin kotihoidossa työskentelevän näkökulmasta, mutta ovat läsnä suomalaisten elämässä. Ikääntyneillä yleisimpiä riippuvuuksia ovat alkoholi-, tupakka- tai lääkeaineriippuvuudet. Itse törmään näihin lähes päivittäin työelämässä.  Ikäntyneet ovat entistä alttiimpia alkoholin haitoille iän myötä elimistössä tapahtuvien muutosten takia. Suuret ikäluokat, jotka ovat kasvaneet alkoholimyönteisemmässä yhteiskunnassa, ovat eläköitymässä, Joka tarkoittaa sitä, että alkoholiriippuvuus ikääntyneiden keskuudessa on kasvussa. Törmäämme töissä jatkuvaan viinan juomiseen, taikka jatkuvaan iltahömpsyjen ottamiseen, mutta missä menee raja...

 Tämä luku käsittelee tehtävän kohtaa 8, jossa käsiteltiin otsikon mukaista aihetta. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajien sopeutumista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Se sisältää yleensä valtiovallan aktiivisia toimia, kuten maan kielen opetusta ja aktiivisia työllistämis toimia. Silloin maahanmuuttajan elämään voi hyvinkin kuulua myös luopumisia, pettymyksiä, usein työttömyyttä  ja yksinäisyyttä. Mielenterveys on tuolloin koetuksella. Mielenterveys ongelmia tiedetäänkin Suomessa olevan enemmän maahanmuuttajilla, kuin kantasuomalaisilla, erityisesti masennusta ja traumaperäisiä häiriöitä. Meidän ammattilaisina tulisi tunnistaa maahanmuuttajien mielenterveys ongelmat, luoda luottamuksellinen hoitosuhde ja tietää tarpeeksi syrjäytymiskehityksen ehkäisyn keinoista. Ensi askeleena on hyvin tärkeää ammattilaisena olla läsnä, kuunnella ja yrittää ymmärtää, mitä he kertovat. Ongelmana voi hyvinkin tulla vastaan kielimuuri, vaikka suomenkielen opetusta ol...

 Tämä luku käsittelee tehtävän kohtaa 4, eli tuon esille omat unitottumukseni ja tutkailen niitä. Tarkkailin untani viikon ajan kyseisen taulukon mukaan: Tulin siihen tulokseeen, että nukun tarpeeksi ja en nuku päiväunia, jolloin saan yöllä unta hyvin. Haluaisin kuitenkin vähentää ruutu aikaa ennen nukkumaan menoa ja syödä iltaisin aina iltapalan. Vuorotyö näkyy unessani vain muutaman tunnin heitoilla, jotka eivät yleensä pahasti sekoita unirytmiäni. Pidän aamuvuoroista, jolloin pääsen hyvissä ajoin nukkumaan.

Tämä luku käsitttelee tehtävän kohtaa 5, jossa tarkoituksena oli pitää ruokapäiväkirjaa kahden päivä ajan ja tutkiskella omaa ruokailua. Avaan myös muutamia käsitteitä ruokailuun liittyen  Aamupalana toimi ensimmäisenä aamuna miun normaali aamupuuro, jona syön jokaisena arkiaamuna. Extrana join metsämansikka kivennäisvettä, jota oli jäänyt edelliseltä päivältä. Sitten olikin jo lounaan vuoro työpaikalla. Perunaa ja ruskeaa jauhenlihakastiketta. Juomana vesi. Välipalalla tais kuvaaminen unohtua. Kuten kuvasta huomaa niin banaania ainakin oli syötävänä. Sen lisäksi myös turkkilaista jogurttia, jonka seassa oli maitoa, chiasiemeniä ja hunajaa. Juomana vesi. Taisin olla taas liian nälkäinen sillä päivällisellä oli itse tehdyt makkaraperunat ja  yksi porkkana. Kerkesin jo porkkanan ja muutaman haarukallisen syödä ennen kuin muistin kuvan. Ainiin ja ruokajuomana maitoa! Iltapalalla söin kolme kuvassa näkyvää ruisleipää ja sen päälle vielä siivun trio jäätelöä. Ja maitoa yötä vasten ...

Tämä luku käsittelee kohtaa 7, jossa käsitellään mielenterveyden tukemista eri asiakasryhmillä ja miten mielenterveyttä voidaan tukea.  Kaikilla ihmisillä mielenterveys tukee arjessa jaksamista, kun pitää huolta arjen rytmeistä; unesta ja levosta, ravinnosta, liikkumisesta, ihmissuhteista, harrastuksista ja luovuudesta. Leikki-ikäisillä arjen rytmi on erittäin tärkeä vanhempien läsnäolon lisäksi. Silloin lapsi on täysin riippuvainen vanhemmistaan ja toimii heidän esimerkkinsä ja ohjeiden mukaisesti. Vanhempien tulisi luoda sosiaalisiasuhteita lapselle muuallekkin kuin perhe ja kotipiiriin. Etenkin luoda lapselle turvallinen ympäristö kodista. Kouluikäisille tärkeitä ovat koulussa tai harrastuksissa kehittyneet kaverisuhteet. Kotona myös rajat ja vanhempien taito keskustella asioista ovat tärkeitä. Unohtamatta tukea, kannustusta ja väittämistä lähipiiristä. Päivittäiset positiiviset kommentit ovat tärkeitä lapsilla ja nuorilla. Nuorilla aikuisilla oma identiteetti on vakiintunut ja ...

 Lappeenranna Me-talolla järjestetään monipuolista tekemistä kaiken ikäisille ja harrastetaan erilaisia asioita. Toimintaa järjestävät yleensä vapaaehtoiset, alueen yhdistykset ja julkisen sektorin toimijat. Tapahtumina voi esim. olla vappujuhlat lapsille, harrastuskilpailut, perhekerhot ja piknikit.